Bologna

🔥 Hei! Olen Jalmari. Tämä blogi on minun rehellinen tilini elämästä — huipuista ja laaksoista. Joskus postaukset ovat valmennusta. Joskus ne ovat jotain muuta. Tämä on jotain muuta.

Seitsemän vuotta. Eikä se edes tule mieleen muuten kuin vähän vahingossa.

Feedissä alkoi pyörimään kuvia tämän viikon aikana. Bologna. Joku arabikaupunki. Hymyilevänä fontaanin vieressä, hymyilevänä torilla, hymyilevänä lentoasemalla. Se sama hymy jota en enää osaa lukea.

Kuvateksti sanoo solo travel. Yksin matkustava nainen. Vapaa sielu.

En tiedä miksi se ärsyttää. Ei minulla ole oikeutta ärsyyntyä. Emme ole puhuneet ehkä seitsemään vuoteen. Hän elää elämäänsä ja minä omaani. Niin pitää olla.

Mutta.

Minä tiesin hänet. Tiesin miten hän toimii, miten hän päätyy tilanteisiin joihin päätyy. Ei pahasta. Ei laskelmoiden. Hän on liian kiltti siihen, liian tietymätön omasta vaikutuksestaan. Miehet maksavat ja hän ottaa vastaan koska ei tajua että se on valuutta. Luulee että se on vain mukavuutta.

Dunning ja Kruger keksivät teorian ihmisistä jotka eivät tiedä että eivät tiedä. Se on surullinen teoria. Ei sen kohteita voi vihata.

Katson kuvaa jossa hän seisoo jossain vanhassa kujassa, taustalla oranssia rapistuvaa rappausta, valo on iltapäiväinen ja levähtää hänen hiuksissaan. Näyttää hyvältä. Vilpittömältä.

Muistan että minulla oli lentolippu Puolaan. Hän oli kutsunut minut mukaan, hänen ja hänen kaverin reissuun, samaan huoneeseen yöksi. Otin riskin. Ajattelin että ehkä tällä kertaa.

Hän ei ilmestynyt lentokentälle.

Hankin itselleni hotellin. Menin yksin.

Gdansk on kaunis kaupunki. Joulutori oli kiva. Kävin sotamuseossa, merimuseossa, Westerplattella jossa toinen maailmansota alkoi. Matkustin sinne veneellä ja aistiin sen historian. Lähdin aamuisin aikaisin ja tulin myöhään. Istuin vesipiippubaarissa. Söin hyvin. En juonut, olin silloin dietillä. Hard Rock Cafessa tilasin burgerin ja mietin Wåłęsää ja solidaarisuusliikkettä ja sitä että jotkut ihmiset muuttavat maailmaa ja jotkut jäävät seisomaan lentokentälle.

Jos hän olisi ollut mukana, matka olisi ollut pilalla. Se on totuus jonka tajusin myöhemmin. Ehkä hän tiesi sen jo ennen kuin minä.

Feed vierähtää eteenpäin. Seuraava kuva on jostain rantalomasta. Elämä jatkuu.

Gdansk pysyy.

— Jalmari

Haluatko kuulla lisää? Tilaa Jalmari puhujaksesi tapahtumaasi tai ota yhteyttä life coaching -asioissa: info@apn201.com

📍 Lue lisää Jalmarin tarinasta →