Harmonia ja rajat: Miten löydät sisäisen rauhasi keskellä kaaosta

Moi kaikille! ☀️ Tänään haluan puhua asiasta, joka on monelle haastava, mutta joka on avain todelliseen kasvuun: RAJAT.

Oletteko koskaan tilanteessa, jossa tunnette, että toisen ihmisen energia on niin vahvaa, että se alkaa dominoida teidän omaa tilaanne? Minä olen. Eräässä vaiheessa elämääni asui kotini seinien sisällä ihminen, jonka näkemys maailmasta oli... sanotaanko, hyvin spesifi.

Meillä oli keskusteluja kaikesta mahdollisesta — ekologiasta, muovipusseista, pikamuodista. Se oli intensiivistä! Ja juuri tässä kohtaa opin jotain tärkeää: kun kaksi vahvaa energiaa kohtaa, kipinöiltä ei välty. Mutta se onkin se kohta, missä kasvu tapahtuu! 🌱

Sitten tuli se hetki, joka opetti minulle 'pyykkitupatason' tietoisuuden. Kun huomasin, että toinen tarvitsee täydellisen puhtaan tilan omille tarpeilleen — niin paljon niin, ettei yhteinen kone kelpaa — en nähnyt sitä vaatimuksena. Nähdin sen peilinä. Se oli muistutus siitä, että jokaisella meistä on oma 'kosher-standardinsa' sille, mitä me kestämme ja mitä emme.

Otin tämän oppiksi: älä taistele toisen rajojen kanssa. Hyväksy ne. Anna heidän saada oma koneensa, oma tilansa, oma totuutensa. Kun lopetamme sen, että yritämme 'pestä' muiden maailmankuvan omalla tavallamme, löydämme vihdoin sen todellisen vapauden.

Muista: sinä olet oman elämäsi pääpuhuja. Valitse rauha ennen oikeassa olemista. ✨

#GrowthMindset #Boundaries #LifeCoachJalmari #WellnessJourney #InnerPeace

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sano KYLLÄ kasvulle ja EI toksisuudelle! 🏔️✨

Kuva
Sano KYLLÄ kasvulle ja EI toksisuudelle! 🏔️✨ Moi kaikki valon lapset! Täällä Jalmari, teidän oma elämänvalmentaja ja huiputtaja! 🌟 Tänään puhun teille jostain, mikä on jokaisen meidän polullamme: rajojen asettamisesta. Monet teistä tietävät, että olen aina ollut avoin ja antelias. Rakastan auttaa muita löytämään oman voimansa! Mutta kuten jokainen kiipeilijä tietää, jos et varmista köyttäsi, putoat. Minulla oli aikoinaan elämässäni ihminen – kutsutaan häntä vain "Opettajaksi" – jonka kanssa jakoin tilani ja energiani. Tarjosin hänelle turvapaikan ja tukea silloin, kun hänen oma maailmansa oli kaaoksessa. Luulin, että anteliaisuudeni auttaisi häntä nousemaan. Mutta tiedättevättä, joskus anteliaisuus muuttuu sokeudeksi. Kävin kuskina, rahoittajana ja sielunhoitajana samanaikaisesti. Vaatimukset kasvoivat, ja jokainen pieni pyyntö oli kuin uusi kivi reppuuni. Eräänä iltana tapahtui jotain absurdia. Pieni, viaton ele – halusin vain kuvainnollisesti "ottaa sydämen...
Lue lisää

Kuka seisoo vierelläsi kun pitkospuut loppuvat?

Kuva
HUOMENTA TIIMI. Tänään puhutaan yhdestä tärkeimmistä kasvun mittareista: kenen kanssa lähdet matkalle, kun kartta on epäselvä ja kahvi on kallista. Moni kysyy minulta, miten tunnistaa oikea ihminen rinnalle. Vastaan aina energisesti, että oikea ihminen näkyy siinä vaiheessa kun mukavuusalue loppuu. Kun lento on aikainen, jalat väsyvät, kaupunki on vieras ja keskustelu ei kanna itsestään, silloin alkaa näkyä mikä on yhteyttä ja mikä on vain kaunis ajatus siitä. Minulla oli kerran sellainen reissu, joka opetti tämän lopullisesti. Kaunis ihminen, hienot puitteet, jopa vähän turhaa loistoa ympärillä. Ajattelin, että ehkä oikea tunnelma synnyttää oikean yhteyden. Että jos vie toisen tarpeeksi kauniiseen paikkaan, kahden ihmisen välinen hiljaisuus muuttuisi merkitykselliseksi eikä vaivaantuneeksi. Ei muuttunut. Ja se on hyvä uutinen. Siinä kohtaa kasvu alkaa. Ei silloin kun kaikki tuntuu kevyeltä, vaan silloin kun joutuu myöntämään, että pelkkä toive ei kanna ketään Pariisiin eikä taka...
Lue lisää

Rajat ovat lahjoja: Kuinka löytää oma rauha kaaoksen keskellä

Kuva
Hei kaikki valon ja kasvun etsijät! Tänään haluan jakaa kanssanne yhden elämäni suurimmista oppitunneista. Me kaikki kohtaamme matkallamme ihmisiä, joiden energioiden kanssa on haastavaa synkata. Mutta muistakaa: jokainen haaste on lahja! 🎁 Muistelen aikaa, jolloin avasin kotini ja sydämeni henkilölle, joka oli keskellä voimakasta elämänmuutosta. Halusin antaa tilaa ja tukea, mutta huomasin pian, että antaminen ilman rajoja ei ole rakkautta, vaan itsensä hylkäämistä. Sattuikin kerran, että yritin vain jakaa pienen, lähes surrealistisen ajatuksen – lukin jostain kulttuureista, joissa sydän säilytetään muistona. Tein pienen, leikkisän eleen, kurotin kättäni kohti... ja vastauksena oli huuto. Huuto, joka ei kuulunut tähän hetkeen, vaan vuosia kestäneeseen sisäiseen ristiriitaan. Sillä hetkellä tajusin, että vaikka tarjoaisin ilmaisen katon pään päälle ja muuttoauton matkaan, en voi korjata toisen ihmisen rikkinäistä maailmaa. Huuto täytti huoneen, ja minä tajusin, että pohja oli saav...
Lue lisää